Usein kysytyt kysymykset

Miten osallisuustesti laskee tuloksen?

Testi vertaa hahmon ja käyttäjän vastausta jokaisen kysymyksen kohdalla. Mitä lähempänä vastaukset ovat toisiaan, sitä enemmän kysymyskohtaisia pisteitä hahmo saa. Lopuksi kaikkien kysymysten pisteet lasketaan yhteen ja muunnetaan prosenttiarvoksi.

Mistä osallisuustestin kysymykset ovat peräisin ja miten niitä voi hyödyntää?

Osallisuustestin kymmenen kysymystä mittaavat vastaajan osallisuuden kokemusta. Kysymyksiä käytetään tutkimuksissa ja kyselyissä, kun halutaan selvittää, miten osalliseksi tai osattomaksi ihmiset kokevat itsensä, onko ihmisryhmien välillä eroja, tapahtuuko osallisuuden kokemuksessa muutoksia ja mihin muihin tekijöihin osallisuuden kokemus on yhteydessä. Virallisesti kysymyspatteriston nimi on osallisuusindikaattori (Experiences of Social Inclusion Scale, ESIS) ja se on kehitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL).

Osallisuusindikaattoria voidaan hyödyntää esimerkiksi väestötutkimuksissa, seurantatutkimuksissa tai toiminnan arvioinnissa. Jos haluat ottaa indikaattorin käyttöön tutkimuksessasi, ota yhteyttä THL:n tutkijoihin.

Lue lisää: Osallisuusindikaattori mittaa osallisuuden kokemusta (Thl.fi)

Kannustamme käyttämään Osallisuustesti.fi-verkkopalvelua keskustelun ja ajatusten herättäjänä esimerkiksi tapahtumissa tai yksilö- ja ryhmätoiminnassa.

Kuka ylläpitää osallisuustestiä?

Osallisuustestiä ylläpitää Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokra ja sen päätoteuttaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Sokra-koordinaatiota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja sen toinen toteuttaja on Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Sokra tukee ja koordinoi Euroopan sosiaalirahaston toimintalinjan 5 hankkeita, joiden tavoitteena on lisätä osallisuutta ja vähentää köyhyyttä. Sokra kokoaa osallisuustyötä tekevät yhteen, tutkii, tukee arviointia, vaikuttaa ja viestii. Rohkaisemme tekoihin heikoimmassa asemassa olevien osallisuuden puolesta.

Lue lisää osallisuuden edistämisestä: Thl.fi/Sokra

Sokra-koordinaatiohankkeen perustiedot (Thl.fi)

Mistä hahmojen tarinat ovat peräisin?

Kirjallisuusluettelo

Ganander, Christfrid. 1960. Mythologia Fennica. Helsinki: SKS.
Ganander, Kristfrid. Toim. Juha Pentikäinen. 2003. Mythologia Fennica. Jyväskylä: Gummerus.
Haavio, Martti. 1967. Suomalainen mytologia. Porvoo: WSOY.
Harva, Uno. 1948. Suomalaisten muinaisusko. Porvoo: WSOY.
Koski, Mervi. 2007. Suomalaisia haltijoita ja taruolentoja. Hämeenlinna: Karisto Oy.
Suomen kansan muinaisia metsästystaikoja. 2011/ 1891. Tallinna: Salakirjat.

Internetlähteet

Suomen Kansan Vanhat Runot. www.skvr.fi
Lainatut runot ja runonosat
Hiisi (osa runosta)
SKVR I2 867
Vetehinen
SKVR XIV 2510
KVR I4 1329
Mimerkki ja Tapio (osat runosta)
SKVR I2 1020

Kirjoittaja Saana Sandholm on tuusulalainen folkloristi ja sosiaalisen median asiantuntijana työskennellyt kulttuurisihteeri. Hänen kiinnostuksen kohteisiinsa kuuluvat suomalaisesta kansanperinteestä erityisesti mytologiset hahmot sekä loitsut. Sandholmin pro gradu -tutkielma käsitteli lemmenloitsuja.

‹ Takaisin